Mont Blancin maratoniin on aikaa kolmisen viikkoa, ja ajatukset alkavat pikkuhiljaa kiertymään kisan ympärille. Netistä tulee etsittyä kisaraportteja joiden avulla yritän hahmottaa reittiä jotta suurinpiirtein tietäisin mitä on luvassa törkeiden ylämäkien lisäksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun juoksen vuorilla, ja vaikka kisastartteja on kertynyt itselleni jo jonkin verran niin tulevassa kisassa on taas paljon uusia tekijöitä joista ei ole aikaisempaa kokemusta. Melko jännää! Kisaan valmistautuminen on sujunut pääasiallisesti hyvin. Kevään influenssa katkaisi treenikauden, ja jonkin verran on ollut muita menoja jotka ovat vieneet treeniaikaa, mutta näinhän se aina on. Ennakkoon tehdyt suunnitelmat toteutuvat harvoin sataprosenttisesti, joten juoksematta jääneitä lenkkejä on turha murehtia, nyt mennään niillä mitä on. Juoksukunto on kuitenkin noussut ja samalla tuntuu että kaisloihinkin on tullut hivenen voimaa lisää. Eri asia on miten se näkyy tulevissa nousuissa, reitin pisin 6 km:n nousu jossa on yli 900 nousumetriä voi kirpaista jossain vaiheessa. Mutta ei voi valittaa, itsepähän olen ajanvietteeni valinnut.

Luotto omaan jaksamiseen tuntuu riippuvan päivästä ja miten viimeinen lenkki on sujunut. Välillä tuleva juoksu tuntuu musertavan ylivoimaiselle, ja välillä olo ylioptimistinen. Todellisuus tulee olemaan jossain näiden ääripäiden välillä. Mutta puolitoista viikkoa sitten juostu 36 km:n lenkki valoi taas uskoa omiin tekemiseen, lenkin loppupäähän jätetyt Solvallan isommat mäet mentiin porukassa mäkitreenin omaisesti eli parasta mahdollista vauhtia ylläpitäen. Juoksun jälkeen jalat olivat väsyneet, mutta eivät kipeät, joten otan sen positiivisena merkkinä.

Vielä hymyillyttää

Tulevana lauantaina on viimeinen pitkä (35 km) lenkki, ja sitten alkaa keventely. Suurempia kremppoja ei loppuvalmistelujen aikana tullut, aina jotain pientä mutta ei onneksi mitään joka estäisi juoksemisen. Tässä vaiheessa kuitenkin vainoharhaisuus lisääntyy ja ja erinäisiin tuntemuksiin tulee kiinnitettyä entistä enemmän huomiota. Ensi viikolla on suunnitelmissa käydä vakiofyssarilla avaamassa paikkoja, ja vajaa viikko ennen juoksua käyn vielä hierojalla, joten perusasioiden pitäisi olla kunnossa.

Varusteet alkavat olla myös kasassa. Salomonin juoksuliivin kanssa olen päässyt sinuiksi ja se on osoittautunut ns. soivaksi peliksi kesän lenkeille ja oikeat paikat erinäisille varusteilla alkavat olla selvillä. Kisakenkinä ovat Inov-8 Race Ultra 270:t, pitkiä lenkkejä en ole näillä vielä juossut mutta kengät ovat napakan tuntuiset ja tuntuma maastoon on hyvä. Eniten päänvaivaa on aiheuttanut sauvat. Niistä olisi varmasti hyötyä ylämäissä, mutta jotenkin vierastan niiden kuljettamista mukana koko reissun ajan ja jos kyseessä olisi pidempi matka niin sauvojen olemassaolo olisi paremmin perusteltavissa, mutta nyt saavat jäädä pois matkasta.

Näillä mennään

Muut varusteet on suurinpiirtein mietitty, sortsit jalkaan, kelistä riippuen t-paita ja irtohihat/pitkähihainen paita/takki, ainoastaan sukat ovat vielä päättämättä, mutta tuskinpa kisa tuohon valintaan kaatuu.

Kisaraporttien mukaan huolto on juoksun aikana kattavaa, joten veden lisäksi pakkaan ainoastaan energiageelejä ja pitkissä kisoissa hyväksi havaittuja High5 -poretabletteja josta saan poishikoillut suolot ja kofeiinit loppumatkalle. Juomapisteillä pitää olla oma juoma-astia mukana, ja sekin on hoidettu ja kulkee liivin taskussa. Muita pakollisia varusteita on puhelin, avaruushuopa, kuoritakki ja pilli (puhaltamiseen, ei juomiseen).

Henkisesti kisaan voi kuitenkin lähteä rennohkosti ja ilman suuria paineita. Nopeimmat juoksevat tuon reitin kolmeen ja puoleen tuntiin, omana tavoitteena 0n tehdä mahdollisimman hyvä suoritus ja päästä maaliin periaatteella finish strong. Aikaa omaan suoritukseen menee todennäköisesti reilut 6h, mutta tähän vaikuttaa vielä moni tekijä. Minuuttiaikataululla tuonne en ole menossa, tarkoitus on kuitenkin pystyä nauttimaan kisasta jollakin tasolla, ja kun noihin maisemiin mennään, niin ei ole etteikö reitin varrelta ehtisi nappaamaan muutamia kuvia.

Joko saa lähteä?

Reitti on the rocks. Kuva: http://www.kristhehungryrunner.wordpress.com