Vuoden kujeet alkavat olla takanapäin ja näin jälkeenpäin katsottuna vuosi oli aikamoinen häröilyn vuosi. Oli hiihtoa, pyöräilyä, triathlonia, juoksua tasaisella ja juoksua poluilla. Keskityin kaikkeen eli en keskittynyt juuri mihinkään. Toisaalta vuosi jäi mieleen monipuolisuudellaan, eikä rasitusvammoja eikä muitakaan kremppoja päässyt tulemaan.
Mutta mitäs ensi vuonna?
Alunperin olin ajatellut Vaarojen maratonin olevan kauden viimeinen polkujuoksukisa. Kirjoitin edelliseen postaukseen ”Kauden viimeinen kisa oli tässä, ja nyt on kevyen palauttelun aika, seuraavan kerran lappu rintaan Aktia Cupissa.” Kuitenkin huomasin olevani lauantaina lähtökarsinassa odottaen Helsinki City Trailin lähtölaukausta. Edessä olisi 21 km lenkki keskuspuiston poluilla. Mitenkäs tässä näin pääsi käymään?
Enemmän kuin pelkkä harrastus - Kestävyys
Samba Trail Running Club
Polkujuoksijan kivet ja kannot
Endorfiininmetsästystä maastoissa ja merellä. Aamueuforiaa altaissa. Hikistä nautiskelua laduilla ja poluilla. Kolhuja ja oivalluksia.
Polkujuoksijan kivet ja kannot
tiet, polut, vuoret ja kukkulat, bring it on.
Polkujuoksijan kivet ja kannot
Polkujuoksijan kivet ja kannot
2009: ensimmäinen yli 10 kilometrin juoksulenkki. 2013: Ironman-triathlon.
Polkujuoksijan kivet ja kannot
Polkujuoksijan kivet ja kannot
Sata paria lenkkareita 