Vuoden kujeet alkavat olla takanapäin ja näin jälkeenpäin katsottuna vuosi oli aikamoinen häröilyn vuosi. Oli hiihtoa, pyöräilyä, triathlonia, juoksua tasaisella ja juoksua poluilla. Keskityin kaikkeen eli en keskittynyt juuri mihinkään. Toisaalta vuosi jäi mieleen monipuolisuudellaan, eikä rasitusvammoja eikä muitakaan kremppoja päässyt tulemaan.
Mutta mitäs ensi vuonna?
Vuoden päätavoite on puolentoista viikon päästä. Kaikki mitä on voitu tehdä, on tehty, ja nyt on ehkä vaikein hetki, kisan odottaminen. Alkuperäset suunnitelmat kisaan valmistautumisesta eivät toteutuneet suunnitelmien mukaan. Harjoittelu pysyi nousujohteisena toukokuuhun asti, mutta sitten iski flunssakausi, joka sotki viimeiset viikot, mutta näillä nyt mennään.
Helsinki City Run herättää minussa aina ristiriitaisia tuntemuksia. Toisaalta on hienoa että Suomessa on iso juoksutapahtuma johon osallistumisen kynnys on matala, mutta toisaalta itse koen että tapahtuman hintalaatusuhde ei ole aivan kohdallaan. Loppuvaiheen ilmoittautumismaksu, joka päättyy jo maaliskuun lopussa on 76 euroa, mikä on mielestäni puolimaratonista aika paljon. Pakkohan täällä ei tietenkään ole juosta, vaihtoehtoja löytyy, joten ei se tyhmä ole joka pyytää. Myös kilpailun lähtöaika (klo 15) saisi aikaistua huomattavasti. Nykyisillä ryhmäjaoilla viimeinen ryhmä starttaa vasta 16.35, joka on perin hassu aika juoksukilpailuille.
Enemmän kuin pelkkä harrastus - Kestävyys
Samba Trail Running Club
Polkujuoksijan kivet ja kannot
Endorfiininmetsästystä maastoissa ja merellä. Aamueuforiaa altaissa. Hikistä nautiskelua laduilla ja poluilla. Kolhuja ja oivalluksia.
Polkujuoksijan kivet ja kannot
tiet, polut, vuoret ja kukkulat, bring it on.
Polkujuoksijan kivet ja kannot
Polkujuoksijan kivet ja kannot
2009: ensimmäinen yli 10 kilometrin juoksulenkki. 2013: Ironman-triathlon.
Polkujuoksijan kivet ja kannot
Polkujuoksijan kivet ja kannot
Sata paria lenkkareita 