Nuts Pallas, tähän astisista kisoistani pisin reissu alkoi pikkuhiljaa olla todellisuutta. Omasta mielestäni olin henkisesti ja fyysisesti valmis tulevaan koitokseen ja tavoitteena oli tehdä hyvä suoritus joka ei kuitenkaan olisi pelkkää selviytymistä aikarajoja vastaan. Mielikuvissani tulin maaliin vaivalloisesti juosten, matkan rasitus tuntuen, mutta samalla tuntien vahvaa tyytyväisyyttä läpi juostusta urakasta. Väärässä olin.
polkujuoksu
Bodom Trail aloitti varsinaisen kisakauden tänä vuonna. Perinteiset helatorstain kinkerit järjestetiin aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Viime vuonna reitti oli pitkään jatkuneiden sateiden ansiosta kosteahko ja raskaahko, mutta tänä vuonna edeltävä viikko oli ollut kuiva ja aurinkoinen, olisiko se tehnyt reitistä kevyemmän ja kuivemman?
Tammikuu vetelee jo viimeisiään, mutta vielä ehtii luomaan kevyen silmäyksen edelliseen vuoteen ja katsastamaan kuluvan vuoden kisakalenteria.
Kaksi viikkoa Vaarojen maratonin jälkeen oli vuorossa kauden viimeinen polkujuoksukisa, ensimmäistä kertaa järjestettävä puolimaratonin mittainen Helsinki City Trail. Kun kuulin kisasta ensimmäistä kertaa heräsi pieni epäilys siitä, kuinka paljon oikeasti juostaisiin poluilla ja minkä verran Keskuspuiston hiekkateillä. Mutta kun startti oli Paloheinässä jossa on tullut jonkin verran vietettyä aikaa poluilla ja maali Olympiastadionilla, niin uteliaisuus vei voiton ja kisaan ilmoittautuminen on tosiasia.
Neljä viikkoa Nuuksio Classicin jälkeen oli taas aika sitoa tennarin nauhat kireälle ja valmistautua vuoden viimeiseen pidempään koitokseen, Vaarojen maratoniin. Perjantai yöksi kisapaikalle tupsahtanut Valio-myrsky aiheutti sen, että ensimmäistä kertaa matkana ollut 130 km:n juoksu piti peruuttaa turvallisuussyistä, ja meille muille jäi jännitettävää minkä verran reitin varrelle tulisi ylimääräisiä esteitä myrskytuhojen muodossa. Olisiko luvassa maratonin verran estejuoksua?
Tänä vuonna olisi kolmas kerta Nuuksio Classicissa. Kahdesta edellisestä kerrasta oli jääneet vähän ristiriitaiset fiilikset, tapahtuma on hyvin järjestetty, reitti upea (mikäli sitä ehtii havannoimaan), mutta omat lähes identtiset suoritukset (molemmilla kerroilla loppuaika 5.02) eivät olleet ihan täysosumia. Tämä olisi viimeinen pitkä harjoitus ennen Kolia, ja olinkin vähän kahden vaiheilla lähdenkö fiilistelemään vai kisailemaan oman reittiennätyksen toivossa. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Bodom Trail avasi varsinaisen kisakauden tänä vuonna. Aikaisemmin en ollut tässä kisassa juossut, joten oli hauska lähteä katsastamaan mitä kaikkea Espoon maisemat tarjoavat polkujuoksijalle. Edellispäivien sateet pitivät huolen että maasto tulisi olemaan todella märkää (lue: raskas), ja vielä kisapäiväksi oli ennustettu sadetta. Mutta jos sataa, niin silloin juostaan sateessa, ei muuta kuin tennarit jalkaan ja snorkkeli mukaan!
Vuosi 2014 saatiin onnellisesti päätökseen, ja jotta elämä ei kävisi liian tylsäksi, jotain tekemistä pitäisi tälle(kin) vuodelle keksiä. Viimeiset pari vuotta prioriteetit ovat olleet triathlonin ympärillä, mutta tänä vuonna ykkösprioriteetilla tulevat olemaan polut.
Vuoden pimein ultra – Sysikallio 100 järjestetään milloinkas muulloin kuin vuoden pimeimpänä päivänä 21.12. Reittinä toimii 2,5 km:n pituinen lenkki, joka kierretään 40 kertaa (100 km), tai jos haluaa tehdä pidemmän lenkin (100 mailia), 64 kertaa. Kyseessä on todellakin pimeä tapahtuma, startti on klo 16 ja metsässä juostava reitti on suorastaan naurettava; reitti menee joko ylös tai alas, tasaista ei juurikaan ole. Viime vuonna maaliin selviytyi 7 urhoollista, nopeimmillaan reitti selätettiin ajalla 20h 25min ja jos halusi nauttia pitkän kaavan mukaan, reittiin sai kulutettua aikaa 39h 57min, kyseessä ei siis ole mikään sprinttimatka. Kun viime lauantai-aamuna oli mahdollisuus mennä yhteislenkille Sysikallioon, niin sinne siis.
Marraskuu voi olla juoksijan kannalta nihkeä kuukausi. Kauden juoksut ovat pääsääntoisesti ohi, tulevat tavoitteet vasta pitkällä seuraavan vuoden puolella, ulkona on kylmää, pimeää ja märkää. Sisätilat tuntuvat erinomaiselta vaihtoehdolta lenkkareiden nauhojen sitomisen sijaan. Onneksi tälle on keksitty vastalääke – marrasputki, juoksua ulkona joka päivä vähintään 25 minuutin ajan.
Sata paria lenkkareita 